Mulla itselläkin on ollut niin. Tarkoitan nyt sellaista nälkää, että maha murisee kovaan ääneen. Oikeastaan se on vasta viime aikoina tullut takaisin, sellainen normaali nälän tunteminen.
Kuitenkin tiedostan, että vaikka varsinaista mahanmurina-nälkää en kuukausiin ja jopa vuosiin tuntenut, mulla oli silti nälkä jatkuvasti. Se oli vain erilaista, sellaista, minkä muistan tulleen joskus lapsuudessa kun ruokaväli oli venähtänyt liian pitkäksi ja vain heikotti, pyörrytti ja oksetti.
Olen tajunnut, että sellainen olo mulla on vuosia ollut kokoajan, päivästä toiseen. Järkyttävä nälkä. En onneksi koskaan pyörtynyt, mutta myöskin ihmettelen edelleen miten olen pystynyt käymään töissä, koulussa ja liikkumaan siinä olotilassa.
Mun on edelleen tosi vaikea hahmottaa nälkää ja kylläisyyttä. Syön silloin kun pitää ja tasaisin väliajoin, pyrkien välttämään nälän kasvua liian suureksi koska tiedän sen johtavan ahmimiseen. Mutta auta armias jos en tunne yhtään mahan kurinaa ruoka-ajan lähestyessä! Ilman tuota palannutta nälän tunnetta mun on tosi vaikea sallia itselleni ruokaa. Toki ymmärrän, että juuri sillä säännöllisellä syömisellä pyritään välttämään nälän kasvua liian suureksi ja niimpä ahdistuksesta huolimatta puputan kiltisti ruokani.
Toinen asia, joka mulle tuottaa hankaluuksia, on kylläisyys. Voisin jopa sanoa, että tällä hetkellä juuri se on isoin peikko, pelkään kylläisyyttä mielettömästi. Normaali ihminen syö sellaisen annoksen ja sen verran, että vatsa on täynnä, ei liikaa, mutta sopivasti ja ennen kaikkea se on normaalia. Mä taas pureskelen pientä annostani rauhallisesti tavallaan peläten ja kuulostellen jatkuvasti sitä, olenko jo tarpeeksi täynnä vai en. Pelkään sitä, että oloni on täysi ja mahani täysi, niimpä taidan edelleen sortua liian usein siihen etten syö tarpeeksi isoja aterioita. Koulussa ruokaileminen on kaikista ahdistavin ruokailutilanne, olen joka kerta vähän hukassa paljonko ruokaa otan, mikä on tarpeeksi, minkä verran uskallan ottaa etten ole liian täynnä. Se on todella stressaavaa ja yritän jatkuvasti päästä pelostani irti ja todistaa itselleni, että se jos olo on kylläinen ei todellakaan tarkoita että nyt olen huono ihminen ja lihon välittömästi.
Eihän muillekaan ihmisille tapahdu niin, miksi minulle tapahtuisi?
Huomaan ja tiedostan kyllä, että tietyt ajatusmallini ovat edelleen kovin vääristyneitä ja pelkään jokaista syömistilannetta kamalasti, mutta teen jokainen päivä töitä asian muuttamisen eteen.
Miten te koette nälän? Tunnetteko te sitä?
Entä kylläisyys?
Se ettei vaikka tunne näläntunnetta lainkaan tai että on koko ajan kylläinen on edelleen sen merkki, että keho on sekaisin ja voi huonosti. Silloin ei oikeastaan voi syödä liikaa, sillä vaikkei nälkä olekaan niin keho huutaa kipeästi ruokaa. Tiedän kuitenkin itsekin että on vaikea syödä jos ei ole nälkä, väkisinkin tulee semmonen olo ettei keho nyt tarvitse lisää energiaa...
VastaaPoistaNiimpä, jotenkin ei osaa tunnistaa sitä mikä on tarpeeksi ja mikä ei, ja välillä on todella vaikeaa sallia itselleen ruokaa.. Mutta uskon, että vielä me opitaan kuuntelemaan kehoa oikein ja syömään oikein :)
Poistatsellänikin nuo tuntemukset ovat olleet hukassa vuosia. Sittemmin hoidossa ollessani kun oli pakko syödä kaikki mitä lautasella oli, alkoi oppia huomaamaan mikä olisi itselle sopiva määrä. Mutta kyllä kylläisyys on edelleen itselleni peikko. Pelkään juurikin tuota samaa liian täyteyden tunnetta, mutta kai siihen aikanaan tottuu.. Kun yrittää järjellä ajatella, monet ihmiset syövät itsensä aina ruualla kylläisiksi eivätkä siitä huolimattaan ole lihavia. Voivat olla päin vastoin laihojakin.
VastaaPoistaPaljon voimia sulle!!!
Harmi, että sullekin kylläisyys on peikko :/ uskon kuitenkin, että se on ihmiselle niin "normaali" ja luontainen olotila, johon kuitenkin syömisellä pyritään, että vielä jonakin päivänä se ei enää olekaan niin kamala tunne :)
Poistakiitos tsempeistä, sinulle hurjasti myös!
Mä koen todellakin nälän, ja tosi voimakkaana! Joskus murisee kovaan ääneen, mutta usein nälkä tuntuu oksennuksen tunteena, eli tuntuu että oksettaisi kun maha on niin tyhjä. :/
VastaaPoistaNo, onneksi nälästä ei todellakaan nauti.
Kylläiseksi olonsa tuntee parhaiten kun syö oikeasti hitaasti eikä hotki yhtään. Keskittyy että pureskelee jokaisen suupalan kunnolla, ja nielee ruoan vasta nestemäisenä. (Olen lukenut tämän vinkin jostain koska kärsin ruoansulatusvaivoista...)
Mut nojoo, armollisuutta sulle sinne!
ja toivottavasti pystyt myös itse pysähtymään näin kaamoksen keskellä :)
Olen myöskin lukenut tuosta hitaasti pureskelemisesta, muunmuassa siitä Lupa syödä-kirjasta. :)silti kylläisyyden tunne on vaikea tunnistaa, kun pää sanoo jo muutaman suupalan jälkeen, että nyt olet kylläinen.
PoistaKiitos tsempeistä! :)